Arkisto, heinäkuu, 2009

TAAS KOIRUUTTA

heinäkuu 30, 2009 - 2:54 Kommentoi

Aina vain, ei irti millään.

 
VESIMIES
20. tammikuuta – 19. helmikuuta
Vesimieskoira käyttäytyy välillä hyvin omaperäisesti. Hän on epäsovinnainen ja arvaamatonkin, ja hänen ilmeensä ja olemuksensa viestivät, että ”minä tiedän ja hallitsen kaiken’. Vesimieskoiralla on erinomainen itsetunto. Koira kiintyy joskus lähes sairaalloisesti omistajaansa. Kun hänet jätetään yksin kotiin vähäksikin aikaa, hän saattaa haukkua ja huutaa ikäväänsä niin että naapuritkin huolestuvat. Toisaalta vesimieskoira haluaa usein olla yksin ja kaikessa rauhassa. Hän saattaa inhota kadulla isäntäväkensä kanssa kul­kiessaan ihmisiä, jotka yrittävät koskea ja taputella häntä. Silloin vesimieskoira irvistää ja ärähtää. Vesimiesnaaraat ovat usein vaikeasti lähestyttäviä, kun uroskoirat yrittävät lähennellä niitä.

Koiraihmiset,,niihin kuuluin minäkin,  puolustavat omiaan. Tottakai.

Ja totta on sekin, että niin kauan kuin on koiria, löytyy myöskin urputtajia. Ja pikkulemmikkien vihaajia.

Sarkastisesti todettuna, nämä valittajat.

 Manipuloitteko itseänne, sillä tokkopa itsekään uskotte joka

sanaanne. Koirat jättävät jälkiään, aivan kuten me ihmisetkin. Koirat ovat koiramaisia, me kaksijalkaiset

melkein sikamaisia. Kuka opettaa, kuka oppii.

 Eihän piskit varmaankaan juo Koffia, polta Smartia, käy Maccarilla.

Silti on viikko toisensa perään ympäristössämme  laaja valikoima erisorttisia tarvikepakkauksia- melkein kuin

kaatopaikalla.

Koirat ovat oma rotunsa, mutta niinhän me ihmisetkin. Sietäkäämme silti toisiamme. 

 Halloo te koiraihmiset

Suomenlännessä, jaksatteko lukea.

Kirjoittelen paljon, kirjoittelen mielelläni.

Pyrin Fifin ja Villen jälkeen pikkuhiljaa myös siirtymään muille hallitsemilleni

alueille  uudelleen.

Lisää  ajatuksia aina vain, se on elinehtoni elämässä.

Hei Laitila, terveisiä  sinulle siis.

Osta Mäntysuopaa, pese sillä itsesi tai ainakin kasvosi.

Oikein hävettää katsoa sinua, ja manaat  aina vain koirien nimeen

Jo sitä ei todeksi usko,meni kesä, meni talvi

monen monta ajastaikaa

Jos olisin lintu, lentäisin ulos

 

 seabird

KUMMIKOIRA

heinäkuu 22, 2009 - 4:02 Kommentoi

On niin hyvä olla nyt, kun sain  tietää tuommoisesta kummikoiratoiminnasta. Se parantaa oloani, kun

haluan jonkinlaista koirakontaktia. Ja podengon jälkeen ei tule toista, kenkään ei vie pomomme paikkaa.

Ja oma  terveyskin on mitä on.

Mutta nyt vierailen päivittäin tutkimassa svustoa: kulkukoirat.com

Sieltä kummit kohdalta löysin omani:

viisivuotias MAMI kohtaloineen sykähdytti pahemman kerran, siis pieni raasu.

Tekee pienen loven vain lompsaan kuukaudessa ja hyvän olon, ja Mamille varmaan apua muiden

antajien joukossa.

Jotain läikähtää vatsanpohjassa, kun pystyy tällä tavoin siis viemään

pois tätä kaipuutaan.

Mamille toivon  parempia päiviä vastaisuudessa.

Ja Vilbergille olen kertonut jo monet jutut  tästä.

Ja se mokoma kallistelee päätään tuolla jossain.

Hyvää kaikille,

näin varmaan on ok.

merilintu

LUONTO

heinäkuu 21, 2009 - 2:30 Kommentoi

SE on paljon, se sana.

Tällä hetkellä tarkoitan täsmällisesti LUONTO- lehteä.

Luen paraillaan siitä oivallista kesään liittyvää juttua. Otsake on : Luonnon rytmissä.

Ja sanat kuuluvat näin:

Luonnon rytmissä kaikkien laulelmien  sanat siis ammentavat kielikuvia luonnosta.

Keväällä rakastutaan ja syksyllä erotaan. Onko näin?

Väliin mahtuu meren vaahtoa ja rentun ruusuja.

Siinäpä se totuus koko lyhykäisyydessään.

Muuten seuraavaksi saatte ´lukea elämän pikajunasta, kunhan tokenen.

On tullut valvottua,

naapuri juo, minä en.

häirikkö soittaa, miten jaksaakaan.

Tyhmät ahkeroi, sanoisin.

Ja eräs aluejuttukin on taas vireillä.

Voimaannuttavaa heinäkuuta, näin sanoisi M.Burton

Samoin minä

merilintu

Tuleeko musiikki taloon?

heinäkuu 10, 2009 - 3:21 Kommentoi

Se pyrkii tulemaan meille, vaikka kuinka yritän jarruttaa.

Kolme kuukautta ja rapiat on  radioni ollut vaiti. Ääntä kuulen ulkoa ja olemattomuutta kotiin tullessani.

Erään musikaalisen tuttavani  kehotus oli  jo kerran kuunnella Celiniä , se meni  ohi korvien.

Mutta nyt kuin varkain kansiostani löytyi Loch Lomondin sanat englanniksi. Joten muistin

myös ruotsalaisen version Bortom Bergen, Siw M:n tulkitsemana. Käänsin netissä sanat suomeksi,ja ruotsiksi

tulivat mieleen : jaq vill vandra—-   o.s.w-.

Nyt olen kirjastossa ja kirjoitan tätä.  Kävin  Luontolehden ja Paulo C:n lisäksi  ottamassa Klassisen tulkinnan

yksinäisyydestä. Koetan vaivihkaa yrittää, jottei  yllätä liikaa.

Osui myös silmiini teksti:

Jumalani, musiikki pauhaa päässäni- laulut, virret ,jytä

taukoamattomana

Lyriikkaa toisensa jälkeen

paljon  muistoja, paljon runoutta

Sävelet, mistä sävelet?

Kirkkaat tässä kestosolinassa.

Isäni äänen, äitini laulun kuulenko?

Kaikki turva  ja opetus, kiitos siitä heille,

jotka opettivat minua.

Joiden vuoksi aivoni osaavat

myöskin laulujeni tekstin ja sävelen.

Jos meni yli ymmärryksen, älä välitä.

Niin meni minunkin, mutta viestin lähettäjällä

varmaan olikin  tarkoitus  konkreettisesti ravistella minua.

Kiitos kuitenkin

merilintu

TYÖTTÖMÄN RUKOUS

heinäkuu 8, 2009 - 4:06 Kommentoi

Sain postiini seuraavankaltaisen tekstin. Koko kirjoitelma on toki paljon pidempi, kuin tämä tässä.

Laitan esille vain olennaisen:

Rukoilen nöyrästi, muista meitä töistä poispotkittuja.

Armahda lapsiamme, armahda meitä

heidän vanhempiaan silloin-

kun lapsemme jonakin päivänä syyttävät meitä siitä,

etteivät he päässeet kouluun ajallaan.

Eivät saaneet tarpeeksi ruokaa-

Sairaudet jäi hoitamatta.

Voi kunpa nämä lapset ja ja vanhemmat tosiaan ymmärtäisivät, missä

jamassa ovat.

Sitä minä puolestani rukoilen.

Tänäkin päivänä, päivänä jolloin

he täysin luulevat omistavansa kaiken. Paitsi ei älliä.

He laumoittavat joka päivä paikkoja, joissa ei taatusti ole leikkikenttää.

Ja huuto on kuin apashileiri olisi  irti.

Ja iskä tai äiti seisovat silmät pyöreinä.  Eivät jaksa tai viitsi saada aikaan hiljaisuutta.

Rukoilen sinua Jumala, että ottaisit pois muksuilta kaikki kännykät

tai ainakin pistäisit ne äänettömälle.

Pyörtyä meinasin nytkin, kun yhtäkkiä kesken krjoitukseni kajahti HARD ROCK HALLELUJAH

SIINÄPÄ SE YDIN.

SIIS RUKOUKSELLE

EI VIRSILAULUJEN LYRIIKKAA VIRASTOIHIN.

MONENLAISTA ÄÄNTÄ,

ANNA MEILLE VAITIOLO

KESÄÄ

 

MERILINTU