Sain postiini seuraavankaltaisen tekstin. Koko kirjoitelma on toki paljon pidempi, kuin tämä tässä.
Laitan esille vain olennaisen:
Rukoilen nöyrästi, muista meitä töistä poispotkittuja.
Armahda lapsiamme, armahda meitä
heidän vanhempiaan silloin-
kun lapsemme jonakin päivänä syyttävät meitä siitä,
etteivät he päässeet kouluun ajallaan.
Eivät saaneet tarpeeksi ruokaa-
Sairaudet jäi hoitamatta.
Voi kunpa nämä lapset ja ja vanhemmat tosiaan ymmärtäisivät, missä
jamassa ovat.
Sitä minä puolestani rukoilen.
Tänäkin päivänä, päivänä jolloin
he täysin luulevat omistavansa kaiken. Paitsi ei älliä.
He laumoittavat joka päivä paikkoja, joissa ei taatusti ole leikkikenttää.
Ja huuto on kuin apashileiri olisi irti.
Ja iskä tai äiti seisovat silmät pyöreinä. Eivät jaksa tai viitsi saada aikaan hiljaisuutta.
Rukoilen sinua Jumala, että ottaisit pois muksuilta kaikki kännykät
tai ainakin pistäisit ne äänettömälle.
Pyörtyä meinasin nytkin, kun yhtäkkiä kesken krjoitukseni kajahti HARD ROCK HALLELUJAH
SIINÄPÄ SE YDIN.
SIIS RUKOUKSELLE
EI VIRSILAULUJEN LYRIIKKAA VIRASTOIHIN.
MONENLAISTA ÄÄNTÄ,
ANNA MEILLE VAITIOLO
KESÄÄ
MERILINTU
Vastaa