Paikan hakua

Hyvin oli vissiin yö mennyt, ainakin kaikki kolme tulivat hyvissä voimin aamulla ovella vastaan. Paikka löytyi kahdelle kissalle sängystäni mennessäni nukkumaan, kolmas päätti nauttia omasta rauhasta. Hyvin tuntuu pentu kulkevan toisten perässä ja opettelevan talon tavoille. Kohta puolin taas yöksi töihin, onneksi on tältä erää viimeinen. Tämä päivä meni onneksi paremmin kuin eilinen, taas on uskoa siihen, että tämä toimii. Yhtä kiire oli kuin eilenkin, mutta saatiin sentään hommattua valokuvaan vaatteet junnuille. Nuoremmalla on kuvaus huomenna. Laitoin kuvaus vaatteet erikseen pussiin etteivät ole puurossa kun pääsevät kuvaan saakka. Nuoremmalla tytöllä on kuvaus vasto torstaina. Meillä on silloin vapaa, joten vien hänet käymään vaan päiväkodissa kuvauksen ajaksi. Tyttökin sai helli kitty mekon kuvaa varten. Sukkahousuja lähinnä mentiin katsomaan, jotenkin taas levisi käsiin tuo shoppailu. Ei kylläkään pahasti, kun tuo talous puoli pitää siitä huolen, ettei paljoa voi shoppailla, jos meinaa jotakin syödäkin.

Lisää elämää meidän talouteen

Meidän perheeseen on liittynyt uusi jäsen 🙂 pieni norski tyttö Manta liittyi eilen meidän talouteen. Pieni koko hieman hämää, kun ego on sitäkin suurempi. Tomerana hän isottelee suhteellisen isoille kolleille ja sähisee hyvinkin uhkaavasti. Onneksi meidän pojat ovat hyvinkin lempeä luonteisia. Pientä jännitteisyyttä toki on ilmassa, onhan talossa uusi asukki laittamassa arvojärjestyksen uuteen uskoon. Pojat sentään nahistelevat vain keskenään, jos alkaa hermot olemaan äärirajoilla. 🙂 Tänään pitää valitettavasti jättää kisulit yöksi keskenään. Täytyy laittaa kaikki mahdolliset ovet kiinni ja ruokaa esille että ei tulisi suurempia ristiriitoja. Kuvia ehkä vois ottaa vauvelista, kun saa nämä yövuorot lusittua. Hiukan tuntuu, että saa juosta kieli vyön alla, että ehtii töistä kotiin nukkumaan, junnut hoidosta, kotiin syömään, harrastukseen, kauppaan, iltapala ja lapset  hoitoon yöksi ja sitten vielä hetkeksi kotiin ja loppujen lopuksi itse vielä töihin… No onneksi tämä rumba loppuu joskus… ja onpahan tätäkin tullut sitten kokeiltua.

Taas olisi yksi päivä pulkassa

Vaihteeksi on talo hiljainen kun junnut ovat jo nukkumassa, tämä on sitä äidin omaa aikaa:) Voi syödä herkkuja rauhassa, surffailla netissä ja katella leffoja rauhassa ja miettimättä onko siinä jotain raakaa tai muuta sopimatonta lapsilla. Nelikymppiset tuli katseltua, eivät kylläkään olleet mitkään suuret bileet. Lapsilla oli kivaa, pääsivät riehumaan porukalla. Lahjankin löysin, kun heräsin todellisuuteen aamulla, että synttärikaffelle ollaan menossa niin kaipa sitä pitää myös lahja pitää viedä. Hetken ehdin panikoida lahjan kanssa, mitä viedään miehelle, jolla on jo kaikkea? Ahaa elämyskuitenkin hyvinkin nopeasti, kirja tietysti, joku huumori juttu, ja kirjakaupan -setä avuliaasti ojensi auttavan kätensä ja löysi kirja,” mitä tapahtui vuonna -71 ” Sankarilla ei edes ollut kyseistä opusta niin kaikki olivat tyytyväisiä. Huomisen päivän ykkösprojekti taitaa olla, etsi kadonneet silmälasit. Juniori on hukannut silmälasinsa, ne on nähty luotettavasti torstai-illalla junioron kaulassa ja sen jälkeen paikannus tiedot ovat hyvin epäluotettavia. Kotona ja sisällä ne siis ovat, mutta missä? Siinäpä kysymys….

Markkinat koluttu

Rankka, mutta mukava päivä takana 🙂 Nyt on syksy alkanut, markkinat on merkki siitä. Hassua miten tärkeää on päästä markkinoille, vaikkei siellä juurikaan ole mitään uutta tai ihmeellistä. Oiskohan se vaan se tunnelma ja ne muistot mitä sieltä aina tulee… Ja tietysti haluan lapsilleni jättää samanlaisen pakkomielteen niistä. Kyllä se maailmanpyörä ihan kiva on, edellyttäen ettei omaa minkäänlaista korkeanpaikankammoa. Kävelty on tänään ainakin miljoona kilometriä, enkä yhtään liioittele 😉 Junnut nauttivat täysin rinnoin kun pääsivät laitteisiin ja yllätys yllätys sain jopa käytettyä pari lippua kahteen kertaan 😀 Vahingossa tosin, ihmettelin kun piti olla jäljellä enää kolme lippua, mutta vihossa olikin vielä viisi. Mitään muuta selitystä en keksi kuin, että olen jonnekin antanut vahingossa jo käytetyt liput. Minkäänlaisia omantunnontuskia ei ole! Oli sen sarjalipun hinta sen verran suolainen ja jos henkilökunta mokaa eikä arkista mitä saavat lippuina käteensä niin se on voi voi 🙂 Rauhallinen perjantai-ilta edessä, junnut nukkuu jo ja esikoinen hengailee koneella ja vanhempi poika lähti isänsä luokse. Eli lapsiluku pysyi samana, toinen kun tuli kotiin niin toinen lähti 🙂 Jospa katselisi vaikka pari jaksoa CSI:tä. Huomenna olisi tiedossa yhdet 40-vee kahvitukset. Lapset ainakin tykkäävät kun saavat leikkiseuraa.

Pipoja