Antamisen iloa

Täällä kun tätä aikaa on, niin olen itsekseni ihmetellyt ihmisten erillaisia suhtautumisia jouluun. Toiset tunnustautuvat avoimesti joulu-ihmisiksi, toiset taas koittavat pois sulkea koko ajan jakson pois mielestä ja silmistä. Toiset suhtautuvat jouluun rennosti, antaen asioiden tapahtua ja edetä omalla painollaan. Tämä on ajatus jota itse kannatan, sen toteuttaminen vain on paljon vaikeampaa kuin äkkiseltään voisi kuvitella. 🙂 Toisaalla taas on ihmisiä, jotka hampaat irvessä tekevät joulua perinteiden ja sääntöjen mukaan oikeanlaiseksi.

IMG_1009

Oikeita joulukuusia, turhan hankala vaan kuljettaa metrolla kotiin. 🙂

Mikä sitten tekee joulusta oikeanlaisen? Millainen on täydellinen joulu? Miksi toiset ihmiset vihaavat joulua?
Minulle täydellinen joulu on perheen kanssa yhdessä vietettyä RAUHALLISTA yhdessä oloa. Silloin voi vaikka pelata perinteisiä lautapelejä tai pleikkarilla kaikille sopivia ja kaikille hauskoja pelejä. Syödään yhdessä rauhassa, pitkän kaavan mukaan. Ja tietysti jouluun kuuluu lahjat. Minä myönnän pitäväni lahjoista 🙂 Pidän niiden saamisesta, vaikka aikuiset eivät yleensä myönnä sitä 🙂 Pidän lahjojen antamisesta. Minusta on mukava nähdä kun lahjan saaja avaa pakettia ja oikeasti ilostuu lahjasta. Lahjan rahallisella arvolla ei minulle ole juurikaan merkitystä vaan sillä ajatuksella joka lahjan taakse kätkeytyy. Itse olen kehitellyt mielestäni toimivan systeemin lahjojen hankkimiseen. En yleensä laita lahjoihin kovinkaan paljon rahaa, lähinnä siksi, että sitä ei yleensä ole paljon laitettavaksi. Omat lapset toki on välillä poikkeuksena tässä säännössä 🙂 Kun lähden lahja ostoksille tiedän kenelle olen lahjaa hakemassa. Sitten vaan kiertelen kaupoissa tai kirppareilla ja katselen josko jotain lahjan saajan näköistä tulisi vastaan. Tämä systeemi vaati hieman enemmän aikaa. Toinen hyvä keino välttyä stressiltä on kierrättää ideoita. Kun saa kuningas ajatuksen, sitä yleensä voi soveltaa useampaan henkilöön.

IMG_1008

Ja tässä valmistuu kuuseen koristeita.

Tänä vuonna joulun tuloa odottelen sekavassa mielentilassa. Jotenkin joulutunnelmaan pääseminen on vaikeaa. Suurin syy ehkä on se ettei täällä huomaa sitä, että joulu lähestyy. En pidä siitäkään, että joululaulut raikavat jo lokakuussa, se on hieman liian aikaista, jopa minulle.
Toisaalta koko joulu voisi olla jo ohi.

IMG_0979

Tämän joulun ensimmäiset joululeivokset. 😛

Ylihuomenna olisi tiedossa tämän kauden ainoat joulujuhlat. Suomi-koulu ja suurlähettiläs pari järjestävät yhdessä lapsille joulujuhlan. Pääsevät lapsetkin vähäsen juhlimaan. Toivottavasti osaavat edes jotenkin käyttäytyä. Käytös kun ei ole viime aikoina ollut kummallakaan se paras anti. Mitä voi odottaa kun tylsistynyt 4-v uhmassaan kohtaa koulusta väsyneenä palaavan identiteetti kriisin kourissa painiskelevan esi-teinin 8-v:n? Järkyttävä meteli ja mätke, taitaisi jäädä isommatkin miehet toiseksi siinä tappelussa. 🙂 Mahtaako tämä mutina vähäsen helpottaa paineita aivoissa… Toivotaan. Jos vaikka ensi kerralla hiukan positiivisempaa tekstiä. 🙂

One thought on “Antamisen iloa

  1. Jotenkin on aistitavissa pientä koti-ikävää? Tiedä sinäänsä iso juhla joulu on tulossa ja isommat lapsukaiset ovat toisella puolen maapalloo, niin siin vaihees äitinä ei varmaan ole kiva olla. Sinäänsä itse olen kuvitellut aina että joulu siel suunalla on valojen loistetta ja iloisuutta, mut näköjään luuloni osuivat värään tai näin ainakin oletan! Mutta tosiaan kun suurin osa ei edes vietä joulua niin varmaan on itsellekin hankaluuksia saada sitä joulu fiilistä esiin. Tiedän että on helpompaa sanoa että ota tämä tuleva joulu suurena seikkailuna sillä sitähän se on kun vietätte ensimmäisen joulun siel kaukana ja osa perheestä puuttuu!!!
    Mut tästäkin huolimatta hauskaa joulun odotus aikaa teille kaikille ♡♡

Kommentointi on suljettu.