Arkisto, syyskuu, 2013

ÄLÄ PELKÄÄ

syyskuu 8, 2013 - 8:15 Kommentoi

JÄTÄMME MENNEEN MENEMME TULEVAAN. PELKÄÄMMEKÖ MENNYTTÄ VAI HUOMISTA. OLEMMEKO ARKOJA JÄTTÄMÄÄN VAI OTTAMAAN. KAIPAAMME VAI TOIVOMME MENNYT ONKO SE SAMA KUIN TULEVA. VAI TULEVA TOISTAA ITSEÄÄN VAI KUMAJAA EILISTÄ. VAI ONKO EILISTÄ HUOMISTA MEITÄ VAI OLEMMEKO KUVITELLUT KAIKEN. VAI LUULEMMEKO TAKERTUVAMME OLETETTUUN OVEEN PELKO KOURASSA. VAI ROHKEUSKO PETTÄÄ. JÄTÄT MURHEET EILISET. NYT ON TÄNÄÄN. HUOMINEN ONKO SE ERILAINEN VAI EI. SEN SE NÄYTTÄÄ

kakofoonisuus vai sankaruus

syyskuu 4, 2013 - 7:33 Kommentoi

Kaivoin tämän kirjoituksen esille, koska eilen ja tänään sattui monenmoista.
Olin paikassa , jossa ennen oltiin hiljaa ja luettiin.
Onko todella nykyään
niin, että epäjärjestystä ja kaaosta on helpompi hallita
kuin järjestystä.
Vai olemmeko kaikki jotenkin turtuneet, mutta jokaisen pitäisi
saada tilaa hengittää. Ja tehdä rauhassa sitä. mitä aikoo.
Apinatarhat ja mut tarhat on erikseen.

Me oomme sankareita,lauletaan. Seison yönkoitteessa tammen ajatustenpuun
alla. Katson neljää nuortamiestä,joille kaikki keskuslaitilassa sumun
hälvetessä tuntuu olevan tiellä.
Onko voimaa, sankaruutta vai vain
kiukkua.Sankari sanaa käytettiin joskus jos sai aikaan jotain hyvää.
Ajatuskulkuko kääntynyt,Luin juuri psykologin sanan kiukusta ,vihasta ja
alemmuudentunteesta. Tämä viisas totesi ihmisten pahanolon olevan niin
koto ja työelämässä jatkuvan kilvoittelun tulos.
Aina on joku parempi
kuin minäitse.Psykologi eli tuo kirjoittaja toivoi kuitenkin jokaisen
purkaavan kiukkuaan terveesti. Ja se ei ole tätä mitä
minä näin.
Jos jatkuvasti tukahduttaa itseään tulee reaktioita ja se
synnyttää uusia reaktioita. Mutta vähätellä ketään ei saa , toiselle
ihmiselle ei saa
olla paha.
Näin ei ole, kaikki pyydystävät toisiaan. Autoilijat tuntevat
voimaa, kun he siis nämä nuoret hullunkiilto silmissä puskevat katua
cityn vauhtikisoissa.
Aivan kuin sumuverhon takaa he ohjaavat, pääasia on
vauhti – ei oikea puoli eikä muut liikkujat.Kun on alla merse tai vaikka
vanha japsi, silloin suojatiekin on vain hidaste.

Mennään street on kuin koettaen osuuko jalankulkijaan.Tahi pyöräilijään,
mopoilijat
ovat oma lukunsa- HE menevät miten sattuu ja minne
eivät tiedä mitään asetuksista,
Ollaan kaikki ihmisiksi.Jokaiikkaa
tarvitaan, ei tapeta ketään.
Näinhän toivoo ukkojumalakin. Luullakseni.

Kaikkihan me  tarvitsemme ystäviä.niitä.
Ja toinen toisiamme.
Elämä on vaaroja täynnä, ja siksipä
Meidänkin Rauha on kadonnut.
Tarvotaan kuitenkin syyssontaista tietä.
Saapas litisee vettä.
irmaliisa

tarpeellisia päiviä

syyskuu 3, 2013 - 8:10 Kommentoi

Kyllä niitä riittää , niitä hyviä päiviä.

Tarpeellisia, viettäkäämme ne.
Nälkäpäivä, lukupäivä ja paljon muita. Päiviä ja viikkoja ja keräyksiä.
Laitan mielelläni roponi auttamaan tarpeessaolijoita.
Sain viestinä seuraavaa:
pyysi lähettäjä minun ottavan kantaa. Tietää maailmanparantajan luonteeni.
Ja minä reagoin tietenkin.
Kysyi tämä lähettäjä:
Vastuusta ja sen toteuttamisesta.
Me sysäämme kasvatuksen alueella vastuuta poliisiin, kouluun ,rehtoriin ja ties
mihin.
Jopa tarkoituksettomiin politiikkoihin.
OPETTAJAT OVAT KAIKESSA TÄSSÄ PAHASSA SAUMASSA.
He kasvattavat kyvyttömien vanhempien lapsia. toivotonta.
Peruselementit varsinaisilta kasvattajilta pahasti hukassa?
Ja vastuunkanto myös.
Vanhempien siis kuuluu periaatteessa kasvattaa lapsiaan, ei ulkopuolisten.
Ja vanhempien tehtävä on rakastaa lapsiaan.
Kun tämä tajutaan , ollaan askeleen menossa parempaan.
Mikään ei tule itsestään, joku sen kustantaa ja resurssit
ne loppuvat monaalla.
Viettäkäämme siis päivä
näille asioille.
Etsikää vaikka mistä kaapista
hukkaanmenneet vanhemmuudet.
Siinä oiva askare.

Silti toki voimme
hiljentää autojen moottorit
ja pakokaasut
Ja kävellä minkä jaksamme ja kykenemme

Ja piru vie myös
yhden tunnin ajaksi kaikki
nokialaiset äänettömälle.
Siinä syksyn alun hyvää tekoa
ja monen ramadania
Kuittaan
irmaliisa laine