aaaa olen kirjoittelemassa juttua. vanhuus. pitkä ikä miten pitkä..
ja en mahdu niihin saappaisiin vielä. vaan me heitettiin kamuporukan kaa
taannoin surut veks heiluttiin hulluna. ja vain pommacin kaffeen ja leipien
voimalla. ja nyt olen hiljaa
mietin sen jälkeen koettua retriitti reissua. hiljaisuus ja kirjoittelu. eli
sitkeenä kaikkien jälkeen
LORULOIMET SIIS YSTÄVIEN KAA, RUNORATSUT LAUKKAS. MONTA AJASTAIKAA SITTEN
ARVAUSLEIKKINÄ OLIVAT TONAVAN SIVUJOET. nyt hallitsin lauteita kasvitieteen
latinalla ynnä saksalla. elinkelpoinen vielä. muisti pelaa. tiedän , kelle olen
velkaa vai olenko. ja kuka on maksumiehenä niille satasille jotka posastani
puuttuvat. hejaa kärliga vänner
te kiitos että jaksatte
nyt alamäki …..ei
vaikkakin hapeton olo
parhaat ystvät tää on fixattu leikkisään sävyyn
vaikkakin rokki ja kasatsokki ovat kohdallani tuhoontuomitut
kiva muistutella ihmsille tanssista ja musiikista. Ne ovat jopa terapiamuotoja
, ties mitä. muutakin.
Ja sävelpuoli kuulemma parantaa jopa
lehmien lypsävyyttä. Tahdomme siis kaikkea hyvää.
Siitä lähtee, siis tanssikaamme.
Joka vuosi voi olla tanssin vuosi. Ja joka päivä voi olla tanssin päivä.
Tanssimme iloamme ja itkuamme. Musiikki ja tanssiminen kuuluvat elämäämme.
Hiljaisena tai
sykkivänä. Ne ovat vastapainoa pahuuden laavalle
ystis irmaliisa
Vastaa