MINUN ITSENÄISYYTENI

Suomemme, Maammelaulu, Siniristilippu,Suuri Vapautemme.Noin

yhdeksänkymmenen vuoden takaa, saimme silloin mahtavimman joululahjan
mitä koskaan olemme saaneet.Itsenäisyys on niin hieno, herkkäsäätöinen
asia, siitä pitäisi puhua vain seisten, lakki kourassa.
Meille
nykyihmisille se sana on itsestäänselvyys, mutta maapallolla on vielä
nytkin kosolti kansoja, joille tällainen sana on täysin
vieras.Meidänkään vapautemme ei ole tullut ilmaiseksi, vielä nytkin on
joukossamme heitä, joilla on omat ansionsa nykyiseen oloomme.
Ja se
joukko harvenee vuosi vuodelta.Heidän talvikisoissaan muinoin,
esimerkiksi Kollaalla, ei jaettu pokaaleja. Elinikäisiä kipuja kylläkin.

Ne nuoret miehet silloin olivat niitä sankareita, heitä varten on
olemassa meidän kunnioituksemme. Antoivat kaikkensa ,nuoruutensa,
terveytensä. Tässä vaiheessa soi korvissani kaunis balladi Evakosta.
Ne
perheet siellä sodan kourissa luopuivat kodeistaan
, rakkaista maisemista. Miten on näiden nykyisten polvien laita,
onko meissä yhteishenkeä. Löytyykö? Vai mennäänkö uhon jälkeen iskän
selän taa, kun pahasusi iskee tulet Jatista. Voi menin hieman sivuun
aiheesta. Ajatus oli puhua Suomesta, mitä on olla suomalainen.
Hyvä olla,
jotenkin turvaisa- vaikkakin joka äärellä riehutaan, mutta meidän
kaikki patteristot ovast parasta laatua.
Ja kun näkeen Puolustusvoimat,
vaikka vain Hornetin ilmassa, kiitos olemassaolostaan.
 Ja meillä tämä
päämiehemme on nyt mamma paikallaan. Ei pidä häntä moittia. Ja Linnan
Juhlia, niitä tarvitaan.
On aina tarvittu, kas seurojen talolla
tanssitaan. Syystäkin.
Ja minä kyynisenä pohdin aina mukanaolijoita. En
tutkaile asuja, vaan mitä löytyy ulkokuoren alla. Ja kun militaristinen
luonteeni kerran on, niin illan Bestit ovat Jääkärin Marssi, ja muut
samantapaiset. Ja illan suuruudet ovat univormut, niiden alla on
kuitenkin ajatteleva sydän.
Ja tässä
leikkisässä loppukevennyksessä kaksi isoa miestä, nykyteollisuudesta.
Jorma, Masa.senjälkeen
seuraavat
PITKÄN MATKANPÄÄSSÄ muut.Teollisuusalálta kaikkityynni.
Paitsi tämä mieleenpainuva symppis, kyläkauppias lakeuksilta. Ei ?Paljon paljon
esimerkkejä olisi. Mainitsen
musiikkipuolelta Eput, hups.
Ja yksi ylitse muiden, Raine Ampuja, kuuluu
kalustoon soittajineen.
Ottakaa tämä jälkiosa tosiaan joulunalushuumorina.Ja laulakaa
kaikki:Kansamme kesti.
ps. Jos joku ei satu tietämään, kuka on Raine Ampuja, tutkikaa
maanpuolustuksen sivustoja. Patteristo/eräänlaisen) komentaja.
Ja elon maininkit jatkavat

teidän irmalisa kirjoittanut vuoon

jolloin Vesa ja Eput olivat Tarjan luona
> —
>