PERINTEIKÄSTÄ MITTUMAARIA

Erilaisia juhannuksen perinteitä edustavat juhannuskoivut; nuoret, katkaistut koivut, joilla pihamaata ja porraspieliä koristellaan. Eivät vain koivut ole olleet juhannuspuita. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on porraskoivujen lisäksi keskelle pihaa pystytetty pitkä hoikka kuusi, ns. juhannuskuusi. Se oli oksittu ja karsittu paljaaksi, vain latvus oli paikoillaan. Eteläpohjalaisia erikois-perinneruokia juuri juhannuksen ajalta ovat juhannusjuusto ja juhannuskeitto. Kansanomaisissa juhlissa maito oli tärkeä raaka-aine ja juhannukseksi perinteisesti valmistettiin kotijuustot ja viilit. Pohjalaisilla ovat tuorejuustot, erityisesti herasta keitetty punainen juusto. Savossa taas tunnetaan maitohöllö ja maitovelli sekä muurinpohjaletut. Yleisesti ei tunneta mitään erityisiä juhannusruokia. Tomaatti, kurkku ja uudet perunat sillin kera kuuluvat kuitenkin monen juhannusajan herkkuihin. Tärkeintä lienee yhdessäolo, iloinen mieli, rantamaisema, oma mökki, lavatanssit sekä lämmin ja sateeton sää. Modernimpaa juhannussyötävää on suussa sulava grillattu makkara.

Juhannus on nykyisin täynnään erilaisia juhannustapahtumia, juhannuskonsertteja, juhannusnäyttelyitä ja juhannuskilpailuja. Suomen lyhyeen kesään ja juuri juhannuksen tienoille yritetään mahduttaa kaikki mahdollinen.

Päinvastoin kuin puoli vuotta myöhemmin vuoden pimeimpänä aikana vietettävään jouluun juhannukseen ei liity juurikaan kirkollis-uskonnollista perinnettä. Juhannus on toki yleinen ripillepääsypäivä. Häidenviettoaikana juhannusta ruvettiin suosimaan syystalven sijaan 1800-luvulta alkaen, mutta nyt juhannushäät ovat vähentyneet. Helsingissä Seurasaaren juhannusjuhlissa tosin vihitään hääpari perinteisin menoin edelleen joka vuosi, kuten on tehty vuodesta 1956 alkaen