Viesti | Pongodelu Oli yö. Ikkunasta pilkistävä taivas loisti tähti paljouttaan ja kuu yritti kilpailla päivällä loistavan auringon kanssa. Oli hyvin kaunis talviyö. Sellaisia pääsi vain hyvin harvoin todistamaan, olihan yleinen tosiasia, että öisin ihmiset nukkuivat. Mutta nyt oli tekeillä jotain epätavallista. Oven takaa kuului koko ajan kummaa kolinaa. Ilmassa leijui aivan päätähuimaavan herkullinen tuoksu ja siihen sekoittui kokoajan uusia yhtä suloisia hajuja. Pongodengo yritti nukkua, mutta se oli melko mahdoton tehtävä yönä, jolloin koko talo näytti tulleen yhtäaikaisesti hulluksi. Yöllä kuului nukkua, mutta nyt kaikki tekivätkin jotain salaperäistä suljetun oven toisella puolen, eikä Pongodengo tiennyt miten tulisi käyttäytyä tämän kaiken hälinän keskellä. Nukkuako päivän temmellyksen jälkeen, kuten kaikkina muinakin öinä, vai yrittääkö ottaa selvää, mitä oikein oli tekeillä? Pongodengon toinen korva heilahti ja nousi salamana pystyyn, kun se kuuli askelten lähestyvän.
tarina löytyi jostain . en tiedä se ooon pitkä kuin talviyö kertoaa pienesta rakkauspakkauksesta nimi popo mun kielellä. tuli tässä mieleen kun, APULASSA VOIMAT TAISTELEVAT JOKU SYYTTÄÄ JOTAIN TOSIASIASSA AIKA JULMANSORTTISESTI SYYTTÄÄ SE ON HELPPOTAPA ANYNYYMIN TAA KÄTKEYTYÄ JA ISKEÄ JA PUUKOTTAA SELKÄÄN IHMINEN ON AINA OLLUT PAHA TUHOAA JA TAPPAA JA TEKEE JOPA TARVITTAESSA ITSARINKIN. MUTTA ELÄIMEN PAHIN VIHOLLINEN SE EI SAA OLLA EIKÄ PAHA TOISELLE IHMISELLEKÄÄN. KOSKA SUURI OSA HELMISTÄ ON LASISIA, NIIN NE MUUTAMAT AIDOT VAALIKAAMME NIITÄ TALVISET TERKUT VIELÄ EI AUTOKAUPNKIIMMEKAAN OLE EKSYNYT YHTÄÄN KUUNARI MUTTA OUHTEN ELI ULTIMA MOMENTO IRMIS |
vaiherikas episodi Viesti Pongodelu Oli yö. Ikkunasta pilkistävä taivas loisti tähti paljouttaan ja kuu yritti kilpailla päivällä loistavan auringon kanssa. Oli hyvin kaunis talviyö. Sellaisia pääsi vain hyvin harvoin todistamaan, olihan yleinen tosiasia, että öisin ihmiset nukkuivat. Mutta nyt oli tekeillä jotain epätavallista. Oven takaa kuului koko ajan kummaa kolinaa. Ilmassa leijui aivan päätähuimaavan herkullinen tuoksu ja siihen sekoittui kokoajan uusia yhtä suloisia hajuja. Pongodengo yritti nukkua, mutta se oli melko mahdoton tehtävä yönä, jolloin koko talo näytti tulleen yhtäaikaisesti hulluksi. Yöllä kuului nukkua, mutta nyt kaikki tekivätkin jotain salaperäistä suljetun oven toisella puolen, eikä Pongodengo tiennyt miten tulisi käyttäytyä tämän kaiken hälinän keskellä. Nukkuako päivän temmellyksen jälkeen, kuten kaikkina muinakin öinä, vai yrittääkö ottaa selvää, mitä oikein oli tekeillä? Pongodengon toinen korva heilahti ja nousi salamana pystyyn, kun se kuuli askelten lähestyvän. Ne eivät kuitenkaan pysähtyneet ja se huokaisi turhautuneena. Ei ollut mukavaa viettää normaalia yötäja tulla teljetyksi, kun yö mitä ilmeisemmin ei ollut normaali ja tavallinen. Sen huomaamiseksi ei edes tarvinnut olla kovin viisas ja nokkela koira, mitä Pongodengo tietysti oli. Pongodengo nosti päänsä tyynyltä ja katsoi sängyllä makaavaa nuorta emäntäänsä. Tämä tuntui olevan ainoa, joka nukkui tänä omituisena yönä ja hänenkin unensa oli niin levotonta, että ellei myös Pongodengo olisi nukkunut vain puolinaisesti, se olisi jo moneen
by
Tags:
Vastaa