Miten minua kiehtookaan syksy! Joku kehtaa sanoa moista.
| siinä määrin sinut on vääristetty,
että vastapainoksi sovinnaisuudelle, mukautumiselle ja pelolle tahtoisin melkein huutaa: ”Olkaa varomattomia!” Ole varuillasi sanojen kanssa, se suututtaa monia Sitä varsinkaan älkää unohtako, että rohkeus on hyve ja enemmänkin, se on lahja, Syksy ei ole lahja: se vie mieletäni kaikki loputkin ilot pois |
Miksi riemu itsen lehtien kullasta ja punerruksesta, vaikka tiedän
että ne pian putoavat ja puu jää
paljaaksi, alastomaksi? Tämä riemu kohoaa siitä varmuudesta,
että elämä on voittava kuoleman: on puhkeava uusia nuppuja
ja uusia llehtiä
ja uusia hedelmiä …
Tuumailen kellojen syyssirtyessä
merilintu palelee
Vastaa