Arkisto, tammikuu, 2009

VUODENLOPUN INVENTAARIO

tammikuu 14, 2009 - 3:35 Kommentoi

Tai paremmin uuden vuoden alun.

Niinhän nuo viisaat tuolla kaikana idässä, Taivaallisessa Kiinassa, tekevät.

kaunat sovitaan. Ja uskotaan hyvään.

Niinhän se vanha mieskin aina vain uskoi

ja löysi kadonneen hevosensakin.

Joulun siis jätimme, ja nyt elämme sovussa ja toivossa.

Ja huomaamme, että omassa joukossamme on yltäkyllin noita kiintotähtiä.

Ja yön hetkinä voi katsella ylös isoa kantta. Siellä on niiiin paljon luksusta,

että päätä huimaa.

Ja avaruuden äänet voi melkein kuulla. Mutta lähempänä meitä on oma pihapiirimme,

omat luonnoneläjämme. En nyt puhu susista, vaan närhestä-jonka olin jo tyystin kadottanut.

Nyt sekin ilmaantui kuin taikaiskusta pihamme puuhun ja paljon muita.

Ja Vilberi on innoissaan, jahtikoirahan se on——-

CD levylautasella soittaa edelleenkin viulumusiikkina Sylviaa.

MUUTEN OLIN TAAS OPPINUT:

SYLVIAN HÄKKI VOIDAAN TULKITA VENÄLÄISVALLAKSI

MONTENEGRON NIMI: TUMMAT VUORET

JA EESTIMAAN LIPUN RAIDOILLAKIN ON TARINANSA, ETSIKÄÄ.

NÄMÄ OHI VARSINAISEN AIHEEN-

Ja hyvän alkavan vuoden toivotuksena nämä säkeet:

älä yritä etsiä lohdutusta- lohduta muita

älä hae ymmärrystä- ymmärrä muita

 

älä halaja rakkautta- rakasta itse

antaessaan saa- kadottaessaan löytää

unohtaessaa saa anteeksi.

Voi kunpa kaikki olisikin  näin selkeää.

Ja Ystävän Laulu, Vysotskin aikaansaannos soi.

Aamu koittaa taas kerran.

Nokialainen piippaa viestiä sukulaistytöltä

Kohta kukkii syreenit ja ruusut______ei ihan

Ajatuksin

merilintu ja 10v Vilberi