13.12. Anno Domini 2008
Hei, moniko meistä tietää, millä alalla tällainen kipinä-virkanimi joskus oli. Missä hän työskenteli?
Jep. aivan oikein – meren päällä.
Silloin joskus vuonna 65, kun setäni lähti tankkeri Palvassa Sköldvikistä maailmaa valloittamaan,
silloin tälle tyypille oli merenkulussa vielä käyttöä. Setäni ystävystyi erään tällaisen kanssa.
Lupasivat pitää yhteyksiä.
Kuitenkin turbiinien jyrrätessä heidän tiensä erosivat Zanzibarissa. Kipinä jatkoi maailmanpestiään, setäni taas jumiutui Hampuriin ja Washington Bariin
Välillä hän toki toimi Elben suulla ja Pohjanmeren
kupeessa kutteria kuljettaen. Meni vuosia paljon, kunnes eräänä joulukuun alun aikana setäni sai viestin tältä ns. albatrossilta. Liiteli maailmoja. Nyt kuomaset päättivät palata Suomeen.
Olivat olleet liian kauan poissa kuunnellen meren kohinaa.
Stella Polaris viestitti heille tietään tänne POHJAAN.
Tuossa he nyt viskinhuuruisina muistelevat kerran vielä seikkailuaan. Sanovat: vaikka meripestissä
ulkokuori tulee karuksi- silti sydän on kultaa. Kotimaan kaipuu on siloittanut sen. Tuumailevat myöskin, että silloin ammoin joka yhteydenotto ja viesti oli kiitoksenarvoinen.
Ei ns. lokeroitu, onko se hyvää vai huonoa. Nykyajan ihminen on heidän mielestään luonut
itselleen mielikuvan, että juuri itse on joku kaiken napa. Muut saavat kumartaa ja pokata.
Entäpä. jos elettäisiin tästälähin näiden vanhojen merikarhujen tapaan. Ollaan suvaitsevaisia itsekullekin. Jokainen.
Ei tehdä kärpäsestä härkästä. Ja pysytään totuuden kaidalla tiellä.
Olisiko hyvä vaihtoehto.??
Ei tälläkertaa muuta. Huomataan, että kaikilla on elämä. Kaikki ovat ns. laulun arvoisia.
Kuittaan kirjoituksen ja jatkan seilaamista elämänmerellä.
Avomerta on, aallokkoa ja varmaan ankkurikin. Entä loistako majakka. TOKI.
ps. Piti vielä kysyä , josko joku muistaa Kolumbuksen armaadan. Nimet?
Ja muistaako myöskin Sylvian laulun
Tähdistä kirkkain …..juuri nin.
Siunausta ja hiljaisuutta, kuunnelkaa
teidän Merilintu
Romanttinen Reinin Laakso & Hollanti
Lähtö 3.6.2009. Zürich – Strasbourg – Rüdesheim – Köln – Düsseldorf – Amsterdam.
Reinjoen rantamilla levittäytyy luonnon ja ihmisen yritystoiminnan välinen yhteiselo. Eteläisiltä vuorilta Alankomaiden rajalle mahtuu monenlaista maisemaa; kapeita jokilaaksoja ja avaria tasankoja, kyliä ja suurkaupunkeja, komeita siltoja ja pieniä jokilosseja. Romanttista tunnelmaa luovat joen varrella monin paikoin viiniviljelmät ja eri rakennustyylejä edustavat linnat. Seuraamme Reiniä Sveitsin Zürichistä alkaen. Ajamme linja-autolla Colmarin kaupunkiin ja sieltä edelleen Strasbourgiin, risteilymme lähtösatamaan. Ensimmäinen risteilykohteemme on Rüdesheimin viininviljelykaupunki. Täällä musiikki soi kaduilla aamusta iltaan. Aikaa voi viettää viehättävillä kujilla, kahviloissa ja ravintoloissa. Idyllisessä St. Goarshausen kaupungissa sijaitsee 133 m korkea Lorelei-kallio – siihen liittyvä saaga on purjehtijan hyvä huomioida! Piipahdamme Kölnin suurkaupungissa ja jatkamme Hollannin hurmaavaan Amsterdamiin. Paikallisristeilyllä koemme kuuluisat kanavat, vanhat talot ja retkillä löydämme niin kaupungin värikkään elämän ja rikkaan arkkitehtuurin kuin maaseudun maisemat tuulimyllyineen ja perinteisine maalaistaloineen. Täällä Romanttinen Rein laskee Pohjanmereen ja meidän on aika suunnata takaisin Suomeen.
Vastaa