Mitä Missä Milloin

Ajelimme Suomen rantaväylää eteläänpäin, pysähdyimme Törnävän raitilla.

Vai oliko se peräti

Närpiö. Tuli mieleen runo: Oi aamua sunnuntain. Tuossa aamunkoitteessa istui keskustorilla

kolme nuorta, musta-asuista kaveria.

 Kuuntelin pankkiautomaatin jonossa juttuaan. Vannoivat kaiken

-terveyden, sairauden, vanhuuden, nuoruuden jopa uskon  ja uskottomuuden nimeen.

 Suoritin

uteliaisuuttani pikahaastattelun. Tästä se lähti:

Oletteko paikkakuntalaisia.  – h.v.

Mitä yleensä teette vapaa-aikananne: ei kuulu sulle.

Mitä teette työksenne tai mitä opiskelette: h.v.

Mitä pidätte nykyisestä Suomesta: häh

Entä mitä toivotte tulevaisuudelta:  mmmmmmmmm

Muistatteko milloin Irak riehui ja milloin Jenkkilässä paukahti WTC:  oliko se totta tai ei……

Kyllä tätä olisi jatkunut, lyhytä kommentteja.

Totesin vain lakoonisesti KIITTI  ja mumisin itselleni riitti.

Tuli jotenkin ontto olo. Poijat lakeudella eivät varmaan olleet aikoihin nähneet

poutapilviä. Lievätkö virallisia vai virattomia. Kaikesta huolimatta on

 

ELÄMÄ LAULU ja PUHE JA KIRJOITUSTAITO YLITSE MUIDEN.

 

Ja aivojumppa parasta.

Vireää ajattelua

 

seabird


Posted

in

by

Tags:

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *