Merta ain`rakastan ja aallon loisketta, näin lauleli trubaduri kanta-aluksemme kannella lähdön hetkellä. Lähdössä, kuten olette huomanneet, siinä on aina vähän haikeutta. Lähtevät laivat….
Liekö tuo miekkonen hyräillyt juuri minulle- Tämä kirjoitelmani aihe on vuosien takainen . Ja varsin erikoisen vedon olin lyönyt erään tutun toimittajan kanssa ennen matkaa.
Olin luvannut tuoda
hänelle kuvan minusta ja kapteenista komentosillalla.
Laiva, unelmieni alus Finnjet teki juuri
lähtöä, kapteeni kertoi tapansa mukaan kaiken olevan ok. Varmaan tarkistanut joka mutterin, jotta
olemme turvassa.
Ja kaiuttimista kuului,: Finnjet ja koko henkilökuntamme toivottaa turvallista matkaa.
Ja me riivatut poropolot kännyköinemme rahtasimme ja hylkeenkuvakasseja hytteihimme.Minä vain
mietin keväisellä ylätäkillä, miten saan ujutettua itseni sinne ylös.
Ja tämän merten kaunottaren asettuessa iltamyöhällä yökylään satamanselälle, silloin edessäni oli karmea totuus.
Ovet eivät auenneet minulle. Piti niellä ylpeyteni. Turvallisuussyistä.
Ah so, minäkö nyt kaappaisin unelmieni jahdin. Oli todettava vain, että en ole sanani väärtti.
Tämä historian ihme tehtiin joskus kyltyyrmatkoihin Saksanmaalle.Räävelikin tuntui nauravan minulle. Nyt tuota ihanaa ihmettä ei enää ole.
Poistunut, lyhyt elämä kuten ihmiselläkin. Mutta jatketaan ,,,,,,,paljon vielä ??????
Oodi Finnetille, adios – et enää milloinkaan palaa.
Meillä on toki ikuisesti meri ja majakat.
Edellämainittu on kaksinaamainen ja jälkimmäiset näyttävät oikean väylän,
kun syöksymme taas aallonpohjalta ylös.
Syssyä t. irmis
 |
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 Tallinnan Raatihuone
Kohde kartalla »
Tallinnan raatihuone on Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyt keskiaikainen raatihuone.
Ensimaininta Tallinnan raatihuoneesta on jo vuodelta 1322. Vanhojen asiakirjojen perusteella voidaan päätellä, että se sijaitsi silloin samalla paikalla kuin nytkin. Nykyisen ulkoasunsa se sai perusteellisissa jälleenrakennustöissä 1402 – 1404. Raatihuoneen 600-vuotisjuhlia vietetään vuonna 2004.
Tallinnan raadin kokoontumispaikaksi rakennettu talo oli keskiaikaisen kaupungin sydän. Satojen vuosien ajan kaupungin tärkeistä kysymyksistä päätettiin siellä. Tallinnan raati mainitaan ensi kertaa Tanskan kuningas Erik V:n 15. toukokuuta 1248 allekirjoittamassa asiakirjassa, jolla Tallinnalle myönnetään lupa käyttää Lyypekin oikeutta.
Rakennuksen edustustilat sijaitsevat toisessa kerroksessa, jossa nykyäänkin järjestetään juhlavastaanottoja ja konsertteja. Kellarikerroksen kolmilaivainen sali toimii näyttelytilana ja on avoinna kaupunkilaisille ja vierailijoille.
Kalkkikivisen raatihuoneen tunnetuin ja rakastetuin yksityiskohta on tornin huipun tuuliviiri Vanha Toomas, josta on tullut koko kaupungin tunnus.
Legenda kertoo, että…
Joka kevät järjestettiin keskiaikaisessa Tallinnassa Suuren rantaportin luona olevalla aukiolla Papukaijatarhassa jousiammuntakilpailu kaupungin parhaimmille ampujille. Tarkkasilmäisin mies sai palkinnoksi suuren hopeamaljan. Kilpailijoiden piti ampua alas papukaijataulu, joka oli asetettu korkea pylvään nokkaan. Eräänä vuonna kävi niin, että viivalle ryhmittyneet arvokkaat ritarit vielä virittelivät jousiaan, kun nuolen lävistämä papukaija jo tömähti maahan. Tarkk’ampujaksi osoittautui köyhä kaupunkilaispoika Toomas. Taitava poika sai kuulla kunniansa ja joutui viemään papukaijan takaisin pylvään huippuun. Uutinen pojan tempauksesta levisi laajalle ja Toomaksen äiti pelkäsi ikävyyksiä. Mutta tarina sai yllättävän käänteen. Kaupunginisät nimittäin kutsuivat nuoren ampujaässän kaupungin vartiosotilaiden riveihin, mikä oli siihen aikaan suuri kunnia köyhälle nuorukaiselle.
Toomas todisti itsensä luottamuksen arvoiseksi, kun hän teki sankarillisia urotekoja Liivinmaan sotien taisteluissa. Vanhemmalla iällä Toomaksen ulkonäkö, etenkin hänen muhkeat viiksensä, muistuttivat raatihuoneen tornin tuuliviirin ukkoa, jota alettiinkin kutsua nimellä Vanha Toomas. |
Vastaa