Arkisto, marraskuu, 2014

marras 25

hyvää adventtia irmaliisa- tämän kirjoitelman myötä. se on monen vuoden vanha. osui taas kerran asioitteni ytimeen

Näinä päivinä Luojani on ravistellut minua voimakkain ottein. Tarkoituksena
varmaan lopettaa päättömyyteni tai päättämättömyyteni.
Olen jo kirjoituksissa kertonut aistivani jotain lopullista tulevan.
Ja läheltä piti, tuntui kaikki olevan pirstaleina.
Vilpittömästi kiitän kaikkia ystäväpuolella sekä sairauden ammattilaisia
Laitilassa.Samoin Vakkasairaalan tuttua hoitajaa- heidän kaikkien edesauttaessa
ambulanssitaipalettani.
Nöyryyden omaan ja kiitän myös heitä, jotka pyörätuolissa istuessani sairaalan
aulassa eivät todenneet minua.Itkin kipuani ja inhimillisyyden vajetta.
Mistä tulet, minnet menet. ??
Sinä eräs tuttu osasit juuri oikealla hetkellä lausua kiitoksen sanat
minun jostain kirjoittelustani. Lämmitti..
En voi muuta kuin sanoa:
Ihmisen lujuus ja voima piilee varmaan hänen syvissä juurissaan.
Nöyrän kiitollisuuden kynttilä palaa kotonani adventtina
ja hiljaisuus ympärillä jatkuu

irmaliisa laine