mietin tässä, miten kohdata ihminen, joka on elämässään aivan eri linjoilla kuin minä. mietin tässä, miten kohdata näkemys, joka riitelee oman näkemykseni kanssa. otan vastaan neuvottomuuteni ja varovaisen pelkoni, arat huomioni ja pienet uudistusehdotukseni, rohkeutta kohti rimpuilevaa elämää Tämä on tänä vuonna tulossa kaikille ystävilleni.?? Miettimistä, sillä ystävä on samoilla aalloilla, ystävä ei itketä minua. Ystäviä ei kasva puissa eikä ole kaupan hyllyillä. Luottamys ja ystävyys on ansaittava. Kiitos ystävilleni, Lopuksi tohdin esittää kauaskantoisen pyynnön. Ryhtykää ystäviksi myös noille tuolla kaukaisissa kolkissa. On hyvä olla, kun aurinko alkaa paistaa sinnekin. ja he eivät paljoa pyydä, Huomaamme jokainen, että he ovat samanlaisia ihmisiä kuin mekin. Jaettu ilo pn kaksinkertainen ilo- jaettu suru on puolta pienempi. (Kolumbialainen aforismi) Pistin ystävänpäivälahjan tänä vuonna Afrikan Lähetystyöhön. Sain konkreettisen kokemuksen jouluna. tapasin Marin Hän lähti Tansaniaan vuodeksi. Hyvää Valentinoa siis kaikille Älkää kyselkö, oletko ystäväni. Olkaa itse, se tuottaa tulosta. Ystävän Laulun sanoin
Arkisto, kesäkuu, 2013
Jos tahdot puhua suurelle joukolle, puhu hiljaa, jos koko kansalle, puhu
kuiskaten. Vain silloin sinun on puhuttava suurella äänellä kun sinulla on
kaksi tai kolme kuulijaa, mutta sinun on huudettava jos kuulijoita on
ainoastaan yksi.
OLE HILJAA, VAITI. KUUNTELE YSTÄVÄÄSI.
VOIT LÖYTÄÄ KULTAA
KUUNTELE REINON SANAA , MITEN SE KOHISEE KOSKISSA.
ÄLÄ KUOLE TURHUUTEEN, TURHAA.
ELÄ JA MIETI TARKOITUKSIA, NIIN HUOMAAT,
ITSE OLET YKSI SUURI IHME TÄSSÄ KAIKKEUDESSA.
MINUN SALVIANI RUUKUSSA PUHUU MINULLE, SINULLE.
KUINKA VOISI KUOLLA IHMINEN, JONKA tuvassa salvia kasvaa, keskiajalta luotu
miete.
minäkin mietin,
JA OIVALLAN TAAS KERRAN
YSTÄVYYDEN SATAMAA EI TARVITSE HAKEA, SE ON JUURI LUONANI
se istuu ikkunalla, KESÄN kukka.
lattialla oma koiruus
ikkunan takana pikkulinnut.
ja ympärilläni kaikki rakkaat ja ystävät
sytyttelen takkaa ja pistän tervantuoksua lyhtyyn.
MAJASSA ON HYVÄ LÄMPÖ.
CD SOITTIMESTA LOPPUU HÄNDELIN SÄVELLYS, JA SUOMALAINEN
TAHROJA PAPERILLA.
MINUN FALSETTINI JATKAA KOTISUOMEN KAUNEUDESTA.
Se lauluin kiittää Pohjolaa;
sen taivas kaunis on,
yökausin päivä unohtaa
voi levon tuokion.
On varjot syvät, tummuneet
sen leppäin, koivujen,
ja säteet kultaa lahden veet,
on aalto vilpoinen.
YSTÄVÄNI KAIKKI
JUHLIKAA OLOANNE KEPEÄSTI
JUHLIKAA OLOANNE KAUNIISTI
JA TAIDOKKAASTI ELÄEN
YNNÄ TERVEELLISESTI
KUUNNELKAA LUONTOA
MITTUMAARIA
NE OVAT TEITÄ VARTEN
SANAT TOI TEILLE
IRMALIISA LAINE