Kuukausi: lokakuu 2012
-
OI TÄTÄ ONNEN PÄIVÄÄ Julkaistu: 8.9.2008 | Kirjoittanut: seabird Julkaistu aiemmin alueemme lehdessä, muutama vuosi takaperin Olen saavuttanut jotain, siksi olen oman elämäni sankari. Taannoin olin muutaman tovin aivan hukassa, eräs arvostettu kollega suitsutti minut alimpaan. Mutta armon vuonna, olkoon esimerkiksi 2005, tajusin jutun ytimen. Ei ole tärkeää, mitä hän ajattelee minusta. Vain minulla itsellä on valta omaan elämääni ja sen kulkuun. Ja jos esteitä tulee- karate ei enää käy. Mutta saappaassa on toki vielä senverran potkua. Ja nivelet vielä hieman kestävät. Juttelimme rakkaan sukulaistyttöni kera näitä aatoksia kiitäessämme hänen pikkumezellään Birgitanlaakson rantateitä. Merta silmänkantamattomiin. Puheemme aihe nykyinen mentaliteetti. Kornisti voi sanoa, kaikkialla on inflaatio. Kaikki on näköjään myös kaupan, perheasiatkin. Noinkohan nuo ns. pikkusielut valjastavat ystävyydenkin vehkeilyjen ja juonittelujen barrikaadeille. Siitä vain, mikäli toimenkuva niin vaatii. Turhaa puhetta rauha ja ymmärtämys. Minua ei hätkäytä, jos kuulen itsestäni ties mitä. Peilini kehykset ovat puhtaat, kuvastinosassa juuri minä. Ruma tahi ei, se on ulkokuorta. Mikä on sisällämme, sen huomaa vähitellen. Nöyrä olen, mutta en nöyryytetty- olen oma itseni koko pitkän vuorokauden. Kuuntelijani sinä vieressä toteaa: Tiedätkö, kateus on paha tauti. Mutta onneksi se ei tartu. Kun pysyy näistä piireistä loitolla, voi sanoa 😮 len saavuttanut elonkirjossa paljon. Miten on sinun laitasi. Esimerkiksi tunnen erään ,jolla ei ole muuta suurta kuin saappaat ja suuri suu. Ja niin unohdin, sipseistä turvonnut maha, jota hän yrittää ahtaa mezensä penkin ja ratin väliin. Sanoin kerran hänelle ,kun hän oudoksui pyöräilyäni. Niiin sanoi, olen elämässäni kiitänyt minäkin jalorotuisilla. Onpa menopelin perälaudeassa siintänyt Alfaromeo logokin. Mutta luovutin siinä vaiheessa, kun jarru petti eikä kaasu toiminut. Niin , mnä en anna kenenkään kellistää minuuttani. Pahat puheet saa jäädä omaan arvoonsa, kuljen eteenpäin. Näin se on, mietiskeli myös rakas sukulaiseni. Loppujen lopuksi jo naureskelimme alun paatokselle Ja totesimme: kaikki siepothan ovat aina arvostaneet vuosikertaa. So what? Ymmärrän. siis vuosikertaa. Uraa,,,,, ,Hämärän illan koittaessa tuijotimme mekin Stellapolarista. Se valaisee meitä, siihen tukeudumme. Kuten kaikki inter-continentaaliset . Tätä kirjoittaessani yö vaihtuu aamuksi, Auer leijuu ilmassa. Radio hehkuttaa Les Paulia, syksyn ääniä. Pian kuullaan sateen ropinaa ja haavanlehtien havinaa. Ville ja minä olemme jotenkuten voimissamme. Ei meitä tarkoituksettomuus kammota, vaikka kauan kestää laulun sanoin syreenit ja ruusut. Kyllä ne tulloo.. Fiksasin kirjoituksen juuri leikkisään sävyyn. Fakta ihmisluonteen vääjämättömästä tarpeesta puhua pahaa toisesta. Olen itse ollut uhrina. Kuitattu sanoma. Ai niin. Vaikka harmttaisi naapurin kauniimpi piha, ei kannata kadehtia. Vaan pitää muistaa: Harvat ovat saavuttaneet maailman katon. Useimmat eivät näe edes omaa itseään, omaa mahdottomuuttaan. Halkeammeko omaan hyvyyteeme, kukaties seabird
-
LOMALLE EIEIEIKosketan jutullani Laitilassakin jylläävää lomautusta. Onko tilaa nyt aviisiin. Olen hetken tänään koneella. Menen huilimaan. Siksi vahvan kortisonin sain taas. t irmaliisa laine Aamun katveessa terveyskekuksessa sivusta siepattua jutustelua. Oikein tarkensin kuuloani, kun totesin puheen koskevan juuri Laitilaa. En ole ymmärtänytkään, miten monessa tuotanto- ym. laitoksessa juuri parhaillaan vietetään lomautusaikoja. Tuli mieleen erään ystäväni taannoin lähettämä teksti. Kirjoitelma on toki paljon pidempi, kuin tämä tässä. Laitan esille vain olennaisen. Rukoilen nöyrästi, muista meitä töistä poispotkittuja. Armahda lapsiamme, armahda meitä heidän vanhempiaan silloin- kun lapsemme jonain päivänä syyttävät meitä siitä, etteivät he päässeet kouluun ajallaan. Eivät saaneet tarpeeksi ruokaa. Sairaudet jäi hoitamatta. Voi kunpa nämä lapset ja heidän vanhempansa tosiaan ymmärtäisivät, missä jamassa ollaan. Sitä minäkin puolestani rukoilen. Tänäkin päivänä, päivänä jolloin yhteiskunta voi pahoin. PÄivänä jolloin monasti tuntuu, itsestäänselvyys on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Valinta ei ole meidän, työttömyys, sairaus. Ne tulevat, jos ovat tullakseen. Vanhuuden nimeen sanon tätä: Niin kauan kuin ihminen on kelvollinen työhön, niin kauan hän on yhteiskunnalle hyödyllinen. Mutta tulee päivä, laskee aurinko…. Ikävä kyllä siis päivät ovat peräkkäin , emme tiedä mitä missä..? Moni vaihtaisi tuskaiset ja vajaat päivänsa toisiin. Ja unohtaisi särkynsä. JOLLAIN KYLLÄ ON ELÄMÄ HELPPO JA PÄÄNSÄRKY ITSEAIHEUTETTUA, SIITÄ HÄN VIIS`’ VEISAA. Kyllä järjestelmä tulee apuun, jos oikein rajusti ottaa. Kallista???? Jos ei muuten, niin lääkinnän ihme, ilmojen limuusine kiitää lapsen sanoin lentokoneen maantietä(MIMI 3v) Minä noudatan omassa kulussani kaikkien lääkärikäyntien ohella saksalaista ajatelmaa H. Palmun Ulkosuomalaisen rukoiúskirjasta, Liian vanha tekemään työtä liian nuori kuolemaan just sopiva matkusteluun. Kiitos Jumalani, että Suomi on vielä kasassa irmaliisa laine Ja on tälle taantumalle kuulemma yksi etuuskin. Lomaparatiisit ja Nevski Prospekt ovat vähemmän kansoitettuja, toteaa ystäväni jenkkitaiteilija Rea Nurmi —————————————————————- Th
-
kyselen minuun kohdistuvia menettelyjä. Ovatko oikeutettuja. Eli kahden toimihenkilönne virkaan kuuluvan asian laiminlyönnistä, välinpitämättömyydestä ynnä väärästä infosta. Ja siihen ovat nämä tekijät todistettavasti syyllisiä- -Johtuvatko tapahtumat: Välinpitämättömyydestä vai piittaamattomuudesta. Yksityishenkilöön kohdistuvaa humanitääristä ajattelua pitäisi olla. Käsittääkseni toimihenkilöillä on myös vastuu sairaan ihmisen kanssa kommunikoidessa. Ei se ehkä riitä, että silloin vasta otetaan yhteys- kun luultavasti on jotain tapahtunut. Olen viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut 4 kertaa kokea piittaamattomuutta heidän työhönsä kuuluvaa asiaa kohtaan. Yksinkertaisesti viime syksy:asia jäi kesken Jouluna asia jäi kesken. Keväällä asia jäi kesken, ei otettu lisälappuja. Tehtiin äkillinen mukamaspäätös. Ja viimeksi hain paperit pois, koska oli tosi aistittavissa kieroilu. Ei informoitu. Jos monisairas ihminen saa olotilaansa tämän vuoksi lisä vaikeuksia,sekä aistittavissa on myös nouseva paniikkihäiriö. Ja siitä on kyse, siitä toimeentulotuesta. Sillä nyt minä alan olla siinä ja siinä äärirajoilla kestävyyteni kanssa. En jaksa kaikkea hoitaa. Eli sydän teki pitkästä aikaa taas tepposet. Tutkitaan.Samoin keuhkoja. Ja yksi leikkausoperatio edessä. Ei ole asiat hyvin, jos niin sanotte siellä. Kun fysiikka pettää ja psyykekin . Niin mitä jää jäljelle. Mutta pyydän, että ei kieroilua. ps. Äskeinen vierailu 10 min. Menin kuulemma alhaiseen menettelyyn, esitettiin uhkaus . Minä vain kysyin, että otatko vastuun-jos aiheutat jotain lopullista näin menetellessäsi. Lupaukset, keväisetkin, on joskus lunastettava. Turhaa he siellä istuvat, jos oma ego on tärkein. Sósiaalisuus on muutakin kuin rahanpyyntöä. En ryyppää, mutta sehän on tiedossa- ne tyypit ovat heidän seiniensä sisällä sitä eliittiä. Ja miten joku virkailija voi määrittää, kenen kipu ja tuska on kiireisin. Siteeraan äskeisen osana virkailijan lausumaa . En yhtään ihmettele, jos kuulemma Suomen Turuuss on vastaavassa laitoksessa Securitas ovella. Kiitos taas, että sain nöyrän olon, ottakaa tekin siitä osa. En jaksa kuunnella niitä normitarinoita. Hyvää alkuviikkoa. nimimerkki. päivätyönsä tehnyt eläkeläinen ei ongelmajäte siis lukijat osastoon __________________________yselen minuun kohdistuvia menettelyjä. Ovatko oikeutettuja. Eli kahden toimihenkilönne virkaan kuuluvan asian laiminlyönnistä, välinpitämättömyydestä ynnä väärästä infosta. Ja siihen ovat nämä tekijät todistettavasti syyllisiä- -Johtuvatko tapahtumat: Välinpitämättömyydestä vai piittaamattomuudesta. Yksityishenkilöön kohdistuvaa humanitääristä ajattelua pitäisi olla. Käsittääkseni toimihenkilöillä on myös vastuu sairaan ihmisen kanssa kommunikoidessa. Ei se ehkä riitä, että silloin vasta otetaan yhteys- kun luultavasti on jotain tapahtunut. Olen viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut 4 kertaa kokea piittaamattomuutta heidän työhönsä kuuluvaa asiaa kohtaan. Yksinkertaisesti viime syksy:asia jäi kesken Jouluna asia jäi kesken. Keväällä asia jäi kesken, ei otettu lisälappuja. Tehtiin äkillinen mukamaspäätös. Ja viimeksi hain paperit pois, koska oli tosi aistittavissa kieroilu. Ei informoitu. Jos monisairas ihminen saa olotilaansa tämän vuoksi lisä vaikeuksia,sekä aistittavissa on myös nouseva paniikkihäiriö. Ja siitä on kyse, siitä toimeentulotuesta. Sillä nyt minä alan olla siinä ja siinä äärirajoilla kestävyyteni kanssa. En jaksa kaikkea hoitaa. Eli sydän teki pitkästä aikaa taas tepposet. Tutkitaan.Samoin keuhkoja. Ja yksi leikkausoperatio edessä. Ei ole asiat hyvin, jos niin sanotte siellä. Kun fysiikka pettää ja psyykekin . Niin mitä jää jäljelle. Mutta pyydän, että ei kieroilua. ps. Äskeinen vierailu 10 min. Menin kuulemma alhaiseen menettelyyn, esitettiin uhkaus . Minä vain kysyin, että otatko vastuun-jos aiheutat jotain lopullista näin menetellessäsi. Lupaukset, keväisetkin, on joskus lunastettava. Turhaa he siellä istuvat, jos oma ego on tärkein. Sósiaalisuus on muutakin kuin rahanpyyntöä. En ryyppää, mutta sehän on tiedossa- ne tyypit ovat heidän seiniensä sisällä sitä eliittiä. Ja miten joku virkailija voi määrittää, kenen kipu ja tuska on kiireisin. Siteeraan äskeisen osana virkailijan lausumaa . En yhtään ihmettele, jos kuulemma Suomen Turuuss on vastaavassa laitoksessa Securitas ovella. Kiitos taas, että sain nöyrän olon, ottakaa tekin siitä osa. En jaksa kuunnella niitä normitarinoita. Hyvää alkuviikkoa. nimimerkki. päivätyönsä tehnyt eläkeläinen ei ongelmajäte siis lukijat osastoon __________________________________________________________________________________________________________________________________
-
← YSTÄVÄNI SINÄ Tie → YSTÄVÄ NÄIN SANOEN Julkaistu: 11.2.2010 | Kirjoittanut: seabird Meine Damen und Herren puhun ystävyydestä Juu ajattelin viime yönä erästä narsistin uhri juttua. Ystäväni jääskeläinen tuolla linkissä puhuu asiaa. Ystävyys loppuu usein toisen narsismiin. Kun liikaa ylistää ja kehuu omaa egoaan, kyllastyy toinen jatkuvasti olemaan se kuuntelija. Fiksuja oomme jokaiikka omalla tavallamme, omakehua siihen ei tarvita. Eikä sitä tarvitse toitottaa, miten jossain joskus joku on sanonut kauniiksi. Ja miten monet kengät on viime kuussa ostanut. Ulkoinen kauneus on huuhaa, katoavaa vara, sisältä se lähtee. Ja usein käy ystävyydelle:kun alkaa liiaksi pitää toista itsestäänselvyytenä ja marionettina, saa toisen kaikkoamaan, kun kyllästymiseen asti kertoo vain ja ainoastaan – kertoo, eikä kuuntele Ja sitten kun ollaan erillään, kummastelee miksi tuo lähti pois. Se on kuitenkin elämää ja sitä on kaikkiallla. Rikkimenneen ruukun osat tekijä käyttää uuteen massaan, hyödyntää. Ystävyyden saralla ei rikkimennyttä oikein tahdo saada eheäksi. Joo ja minua on joskus ilkeästi naljailtu koiranpalvonnastani Mutta mikä on parempi ystävä koin koiruus Haukkuu edessä, ei takana Älkää unohtako, Ystävyyden majakan valo ei saa sammua
-
öinen taidehetki MINÄ RAKASTAN IHMISTÄ MAAILMAA LUONTOA MERTA METSÄÄ VUORTA VAAN EN SIEDÄ YHTÄÄN TEENNÄISTÄ TYHJÄÄ KUORTA MINUN RAKKAUS KÄY KAIKKEEN KUKKA NIITTY KOIRUUS TÄSSÄ KETO VAAN EN SITÄ ETTÄ IHMINEN ON TOISELLE PET ……RAUHAISAA UNENMAATA JA TOIVONKIPINÄ ETTÄ LUJA ANTAA KAIKEN PAHAN VARMAAN JOSKUS LAATA GLORY
-
rantatiellä on sytytetty,valot kahlaavat veteen toolppiaan myöten, Meri yhtä silmää,riikinkukko;hukkuvanakin se julkeasti katselee minua.Mutta että tämäkin piti nähdä!Kauppamatkustaja istuu viereiseen pöytään,ottaa kapsäkeistään talven mallistot. Kiitoos edesmenneelle suurelle taiteilijalle arto Mellerille:Tyttö jatkaa sarallaan hyvä Sara!!!:)) SIT. JPTÄ THANKS
-
hejsan KULJE ELÄMÄSI MERI , VAIKKA TYRSKYJÄ PÄIN LOKIN LAILLA MUTTAN MUISTA, ÄLÄ ANNA KYLKEÄ MILLOIN AALLOILLE NÄIN JTUTUSTI MINULLE AMMOIN MUDAN VANHA MERIKARHU
-
hejsan KULJE ELÄMÄSI MERI , VAIKKA TYRSKYJÄ PÄIN LOKIN LAILLA MUTTAN MUISTA, ÄLÄ ANNA KYLKEÄ MILLOIN AALLOILLE NÄIN JTUTUSTI MINULLE AMMOIN MUDAN VANHA MERIKARHU