Meillä ei ole juurikaan ollut ongelmaa ilman saasteiden kanssa. Tai toisin sanoen emme ole tehneet siitä ongelmaa. Ikävä asiahan tuo on, mutta kun emme sille voi mitään. Ja uloskin on välillä pakko mennä. Ilmanpuhdistimet huutavat hoosiannaa nurkassa, toinen ihan konkreettisesti huutaa.Koska meidän Juniori uskoo hyvin vahvasti kokeilevaan tieteen tekoon. Kaikkia koneita ei vain ole suunniteltu tieteen tekemiseen…
Nyt parina päivänä ovat lapset valitelleet päätään ja itsellakin on ollut normaalia enemmän kireyttä aivoissa. Tuntuu kuin alkaisi migreeni, mutta ei sitten alakaan. Ilmansaaste lukemat ovat olleet jo parisen viikkoa vähintään 400, satunnaisesti saattanut tipahtaa lähemmäs 350. Toiveissa on lukemien lasku parin viikon päästä viimeistään, kun lämmitys lopetetaan koko maassa.

Iltapäivän pilvetön auringon paiste.

Jotenkin vaan jaksan ihmetellä, miten keskellä päivää voi ottaa valokuvia auringosta. Hieman lähtee myös mielikuvitus liikkeelle kun tämän ilmiön näkee. Minusta se näyttä aivan samalta kuin scifi-leffoissa maapallolla sen ydinsodan jälkeen.

Ilma on todella sumpuraisen oloinen, mutta se ei ole sumua, vaan aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.