Sunnuntai päivä meni rennosti, aivan kuin muuten niin kiirettä pitäisi 🙂 Lähinnä vietimme päivää koko perheen voimalla ulkona, kiinalaisittain puistossa syömässä eväitä. Meidän eväät olivat laiskan äidin eväät eli haimme ne valmiina eikä tehty itse. 🙂

Tässä meidän eväät, eivät ihan äitien tekemää, länsimaista kuitenkin. 🙂

Päivä oli kohtalaisen lämmin niin kauan kun aurinko paistoi, varmaan jotain +5 paikkeilla. Kun ei tuule eikä ole märkää niin tuo on oikein hyvä keli tammikuun alkuun. 🙂 Saaste lukematkin olivat ”vaan” keltaisella eli moderate. Silloin pm 2.5 lukemat ovat 51-100 välillä ja sunnuntaina oli 87, ainakin silloin kun ulos lähdettiin.

Tandem pyöräilyä. Hyvin tuollaisella cros-trainerilla voi polkea kaksikin yhtä aikaa. 🙂

Tuossa lähi puistossa oli tehty hieman uudistusta. Vanhoja laitteita oli poistettu ja korjattu. Jokunen uusi laite oli tullut lisää. Hyvin siistissä kunnossa näkyi puisto olevan. Viime käynnistä on jo muutama kuukausi aikaa ja muutos oli parempaan päin. 🙂

Vähäsen on puisto karun näköinen näin talvella.

Pois päin lähdimme kun aurinko alkoi laskea, siinä viiden jälkeen ja ilma viilenee silloin nopeasti.
Asiasta kukkaruukkuun… 🙂
Törmäsimme eräänä päivänä hieman outoon tilanteeseen. Tiedämme toki, että meidät huomataan joka paikassa ja myös kuvataan, varsinkin lapsia. Olemme heittäneetkin vitsiä, miten vento vieraat ihmiset esittelevät tuttavilleen meistä ottamiaan kuvia ja esittävät tuntevansa meidät.Eräänä iltana kotiin kävellessä näimme jonkinlaisen kahvila/baarin. Poikkesimme sinne, jos vaikka sieltä saisi kahvit mukaan 🙂 Sisällä oli tiskin takana mies ja pöydässä istui nuori nainen. Sisälle tultuamme nainen katseli tyttöä vähän aikaa ja kaivoi puhelimensa esille ja esitteli tytöstä otettuja kuvia… Hieman häkeltyneenä tilanteesta, emme ymmärtäneet katsoa tarkemmin kuvia, jos vaikka olisi selvinnyt missä kuvat oli otettu. Ne oli selvästi otettu niin ettei tyttö tiennyt olevansa kuvattavana. Kuvat olivat vielä käsitelty, reunustettu ja rajattu, esittely kuntoon. Tytöltä kyseltyämme tunsiko hän naisen ja ei ollut kuulemma nähnyt tätä ennen. Kuvat eivät olleet täältä blogista eikä minun facebook sivuilta. Eivätkä myöskään näyttäneet kovin vanhoilta kuvilta, korkeintaan pari kuukautta vanhoja. Eivät näyttäneet siltä, että ne olisi otettu koulussa vaan todennäköisesti jossain kun ainakin minä olen ollut lasten kanssa jossain liikenteessä. Vähän tuli karmiva olo, meitä stalkataan 🙂 Isäntä totesikin, että pitäisikö tosiaan vähäsen tarkemmin vahtia noita lapsia eli ei minun neuroosit ehkä sittenkään ole tuulesta temmattu. 🙂
Täällä blogissahan ei kovin montaa kuvaa ole missä lapset näkyvät, toki niistäkin tutut tunnistavat, mutta ei välttämättä kadulla vastaan tuleva. Vähäsen olen kantanut huonoa omaatuntoa, kun olen täällä julkaissut paikallisten lasten ja aikuisten kuvia, selkeästi tunnistettavia naamoja. Minun omatunto puhdistui kyllä kertaheitolla. Jos meidän lasten kuvia jaellaan kaverilta kaverille wechatissä ja netissä niin miksi minä en voisi tehdä samoin? Ja todennäköisyys, että joku tunnistaa sivuiltani jonkun kiinalaisen on huomattavasti pienempi kuin että meidät tunnistetaan 🙂 Niin ja paikasta saimme lattet mukaan, voimme poiketa sinne uudestaankin. 🙂

Vielä yksi kuva,lapsille mitoitetut leuanveto tangot!Noissa voisin minä kin saada vaikka sen toisenkin vedon… 🙂