Lauantai-iltana oli tiedossa ohjelmaa, olimme saaneet kutsun erään yksityisen päiväkodin vuosijuhlaan. Juhlat pidettiin meitä lähellä olevassa hotellissa. En oikein tiennyt mitä juhlalta odottaa, hieman oli epäileväinen tunnelma tulevaa ohjelmaa kohtaan.

Esiintymislavan koristelua.

Hotellissa vastassa oli Isännän työkaveri, jolta kutsu tuli. Hänen tyttärensä on kyseisessä päiväkodissa ja jonkin sortin mainos tämä kutsu olikin. Mikäs sen parempi tapa nähdä päiväkodin toimintaa ja organisaatio kykyä kuin juhlan seuraamisen sujuminen. Samalla näkee myös miten lapset suhtautuvat hoitajiin ja päinvastoin.
Pienen hälinän ja mikrofonien testailun jälkeen saatiin ohjelma alkamaan.

Tanssiesitys.

Pari esitystä vähäsen aatteellisemmassa hengessä.

Nämä kaksi esitystä olivat huolella harjoiteltuja. Molemmat koreografiat kestivät lähemmäs 10 min ja esiintyjät hoitivat hommansa esimerkilisen hyvin. Esiintyjät olivat 3-5 vuotiaita, joten kunnioitettava suoritus. Meille kyseiset esitykset herättivät hieman ajateltavaa, se miten paljon niiden eteen oli nähty vaivaa, kertoo mielestämme hoitajien ajatusmaailmasta jotain. Valitettavasti nuo ajatukset eivät ihan kohtaa meidän ajatusmaailmaa, joten se taitaa tulla suurimmaksi esteeksi tämän paikan valinnalle. Toki kaukainen sijainti taitaa olla syy mikä kerrotaan. 🙂

Tunteella mukana perinne musiikissa. 🙂

Sitten tätä päivää ja muotinäytöksen vuoro. Näin heilahtaa helma!

Joku on selvästi nähnyt muotinäytöksen joskus… 🙂

Näytöksen katseenvangitsija.

Tässä kohtaa oli se kansainvälinen osuus eli laulettiin kulkuset englanniksi.

Tämän lauluesityksen jälkeen alkoivat Suomessa tuntemattomat esitykset, eli vanhemmat esiintyivät lapsensa kanssa. Jotkut koko perheen voimin, joku isä tai äiti yksin lapsen kanssa ja muutama ryhmä esiintyminenkin oli. Myös hoitajat esittivät pari tanssi esitystä keskenään ilman lapsia. Aivan lopuksi myös päiväkodin rehtori lauloi yksin jonkun paikallisen värssyn.

Maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä oli tarjolla vapaasti syötäväksi sekä vesipulloja oli myös laitettu tarjolle.

Hyvin kelpasivat, monet syövät kaikenlaisia siemeniä ja pähkinöitä koko ajan. Niitä kuoria löytyy kaikkialta.

Siinähän se, maapähkinä 🙂

Baletti esitys, luulisin, että iso-isän kanssa. Hienoa osallistumista lapsen lapsen kanssa.

Laulua hyvin suositun piirrossarjan tunnusmusiikin tahtiin. Pääosassa sarjassa on tuollainen sininen kissa, sarjan nimeä en nyt tähän hätään muista. 🙂

Esitysten päätteeksi oli yhteislaulu, melkein kaikki muut meitä ja hotellin henkilökuntaa ja kameramiehiä lukuunottamatta menivät lavalle. Ja esiintyivät kameralle. 🙂

Kun esitykset oli saatu hoidettua pois alta, aikaa oli kulunut jo kaksi tuntia. Nyt olisi aika tarjoilun, eikä ihan mikään pikku pipari ja mehu, niin kuin Suomessa tapana, vaan ihan kunnon seisovapöytä. 🙂

Tässä kylmiä ruokia, salaatteja, lihaa, sushia, rapuja.

Juotavaa, pikku leivoksia ja hedelmäsalaattia.

Lämpimiä ruokia, spagettia ja soosia, rapu-juustovuoka, lämpimiä kasviksia, kalaa, lihaa, ankkaa, kanaa…

Kyllä siellä vatsansa täyteen sai. Muutenkin juhla oli positiivinen yllätys. Ainoa miinus oli ohjelma osuuden pituus, ne vanhempien esitykset olisi voineet jättää väliin. Eivät ne tasoltaan mitään huippuja olleet. Kaikki esiintyjät olivat innoissaan lavalla ja selvästi nauttivat siitä. Myös vanhemmat. 🙂 Ruuassa ja puitteissa ei oltu pihistelty ja mölisevät vanhemmat ja lapset oli hiljennetty tarpeeksi korkealla esitysten volyymilla. Mutta kuitenkaan ei liian kovalla, pystyi myös juttelemaan huutamatta. 🙂 Kaikkia kannustivat esiintyjiä ja kaikkia esiintyjiä. Myös meidän läsnäolomme tietysti huomattiin ja Isäntä pääsi lasten kanssa mukaan arvausleikkiin.

Kaikille lapsille annettiin iso ja pieni poni, myös meidän lapsille. Hienosti oli heidätkin huomioitu. Kyllä kiinalaisetkin osaavat tehdä hienoja ja toimivia juttuja, kun vaan haluavat ja haluavat käyttää rahaa siihen. 🙂