Rattoisa ja lämmin päivä tuli vietettyä Pekingin eläintarhassa. Paikka on todellakin iso ja aukiolo on 10 – 18, joten kaikkea ei yhdessä päivässä millään ehdi. Ainakaan jos meinaa todellakin jotain katsella ja nähdäkin. Meillä pläniin oli kirjoitettu Pandatalo, tietysti! Eihän Kiinassa voi käydä eläintarhassa, jos ei näe pandaa. Isot kisut, elefantti, Hippo ja Reino 🙂 ja muita tuttuja, mutta eksoottisempia eläimiä, joita ei ihan kadulla vastaan kävele. Aquarium jätettiin listalta toiseen kertaan ja matelijat ja linnut. Paikka oli ihan mukava, ei pahemmin rahastuksen makua Sisään maksoi meiltä 105 rmb ja Pandataloon lisäksi 10 rmb per nuppi. Juniori pääsee lähestulkoon joka paikkaan ilmaiseksi. Kiinassa tuntuu tapana olevan, että alla 120 cm pääsevät ilmaiseksi. Myöskin metroon, bussiin ja nähtävyyksiin, museoihin.

Ja tästähän tämäkin reissu lähti liikkeelle, ensimmäinen fiksu, eli henkilö joka kysyi luvan, tuli kuvaamaan lapsia jo eläintarhan jonossa… 🙂 Käsi käteen asettelujen jälkeen kuvia joita voi sitten esitellä tutuille.
Äärimmäisen hauska tilanne oli, kun pysähdyimme jäätelölle ja samalla kivetyksellä istui kaksi hyvin tummaa naista. Voi sitä kiinalaisten ihmetyksen määrää kun kerralla näki valkoisia ja mustia…. ja kamerat lauloivat…. 😀 Toinen tummista naisista oli selvästi jo ”hieman” kyllästynyt kuvaamiseen, koska kielsi kaiken kuvaamisen ja liikkui melkein kokoajan ettei kuvia voinut ottaa. 🙂

Siinähän se, matkan pääkohde, itse giant panda, päikkäreillä tosin.

Tämän kissamaki Julienin innoittamina meillä on katsottu Madagascar 1,2 ja 3 vuoron perään, sekalaisessa järjestyksessä. 🙂

Tämä tiikeri oli ainoa kisuli, joka jaksoi olla liikkeessä. Leijonasta näkyi puskan takaa vähäseen harjaa ja Bengalin tiikeristä näkyivät tassunpohjat.

Ei ole kuulemma kuvaajassa kehumista, kun edessä on kuorma-auton kokoinen eläin ja saan kuvaan vaan kärsän… 😉

Tässä itse elefantti, kokonaan 🙂

Ja tässä edellisen kuvan norsun, hieman huonommin ruokittu lajitoveri 🙂

Hippoja kaksin kappalein, emo ja poikanen.

Tämä sankari on Reino, ( rhino ) eli sarvikuono. Sen ulko-aitaus oli remontissa ja kaveri oli hippasen verran kyllästyneen oloinen ahtaaseen sisähäkkiin.

Toinen hermostunut yksilö häkissä. Tämä on homonidae heimoon kuuluva homo sapiens. 🙂 Tuttavallisemmin zhongguoren 🙂

Seepra varsa vauhdissa.

Päivä sujui suhteellisen mukavasti ja nopeasti.Pieniä väsymisen merkkejä Juniori alkoi esitellä viimeisillä kohteillä.Viimeinen pysähdys oli Lasten zoo, joka on pieni puisto alue kiipeilytelineineen ja liukumäkineen.Siellä hän jaksoi kyllä juosta pää märkänä. Jaloissa ei näkynyt yhtään väsymyksen merkkejä 😀 Suunnitelmiin kuuluu uusinta käynti syksymmällä. Näin kuumalla ja päiväs aikaan eläimet olivat pääasiassa hyvin rentoja ja nukkuivat. Toiveissa on, että viileämmällä ilmalla näkisi paremmin eläimiä ja myöskin oma oleminen ei olisi niin hikinen. Metrolla ja bussilla matka eläintarhaan kesti puolitoista tuntia suunta eli yhteensä matkoihin tuhrautui noin kolmisen tuntia.Suunnilleen sama aika menee kun Salosta lähtee käymään korkeasaareen. Se kertoo hieman kuinka iso Peking on pinta-alaltaan. Tämäkin on vaan periaatteessa keskusta aluetta, lähiö ja maaseutu on tietysti vielä lisäksi. 🙂