Kuukausi: helmikuu 2011
-
KAARNA PIENI ILOPILLERI
Surua ja murhetta Luonnonvoimat ovat jyllänneet myös Savikolla. 19. toukokuuta olimme ukkosmyrskyssä aamuyöntunteina. Krisse heräsi pistävään otsoninhajuun ja kiersi ympäri taloa katsomassa, mihin oli osunut. Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Etu- ja takapihalla oli järvet, kun sadevesikaivot eivät pystyneet vetämään vettä riittävästi. Tunnin aikana iski 6 000 salamaa, joten aika myrsky oli kyseessä. Seuraukset näkyivät kolmen päivän…
-
ELÄMÄN IHME ELI TERVEYS
Paleltamisten takaa löytyi lisäkilpirauhasen hyvänlaatuinen kasvain. keskiviikko 13.10. klo 16.30, uusinta la klo 16.35 OTAN TÄMÄN ESILLE. KOSKA ITSELLÄ ON NYT RATKAISEVIA HETKIÄ TÄLLÄ ALUEELLA ERÅÅN ROUVAN munuaisvaivojen syytä etsittiin pitkään. Viimein munuaisen vajaatoiminnan ja muiden oireiden, kuten paleltamisten takaa löytyi lisäkilpirauhasen hyvänlaatuinen kasvain. Veitsen terällä -ohjelmassa seurataan kuinka 73-vuotiaan Tyynen vaivaa hoidetaan leikkauksella…
-
KYYNELEET ILOA VAI SURUA
Istun ja itken, alakuloa tämä on. Nykymaailma ei jaksa ajatella, > se vyöryy eteenpäin laavan lailla > > Lööppejä ja aina vaan lisää lööppejä. > Otan aiheen esiin, koska katselin ÄSKEN SUUREN IDOLINI HANHIROVAN JA TIMON SELVIYTYMISTARINAA. KIRJOITUS ON MUUTETTU , RAAMIT OVAT VANHEMMASTA JUTUSTA > Tänä vuonna olen alkanut tutustua muinaiseen sankariimme > Marskiin…
-
vaiherikas episodi Viesti Pongodelu Oli yö. Ikkunasta pilkistävä taivas loisti tähti paljouttaan ja kuu yritti kilpailla päivällä loistavan auringon kanssa. Oli hyvin kaunis talviyö. Sellaisia pääsi vain hyvin harvoin todistamaan, olihan yleinen tosiasia, että öisin ihmiset nukkuivat. Mutta nyt oli tekeillä jotain epätavallista. Oven takaa kuului koko ajan kummaa kolinaa. Ilmassa leijui aivan päätähuimaavan herkullinen tuoksu ja siihen sekoittui kokoajan uusia yhtä suloisia hajuja. Pongodengo yritti nukkua, mutta se oli melko mahdoton tehtävä yönä, jolloin koko talo näytti tulleen yhtäaikaisesti hulluksi. Yöllä kuului nukkua, mutta nyt kaikki tekivätkin jotain salaperäistä suljetun oven toisella puolen, eikä Pongodengo tiennyt miten tulisi käyttäytyä tämän kaiken hälinän keskellä. Nukkuako päivän temmellyksen jälkeen, kuten kaikkina muinakin öinä, vai yrittääkö ottaa selvää, mitä oikein oli tekeillä? Pongodengon toinen korva heilahti ja nousi salamana pystyyn, kun se kuuli askelten lähestyvän. Ne eivät kuitenkaan pysähtyneet ja se huokaisi turhautuneena. Ei ollut mukavaa viettää normaalia yötäja tulla teljetyksi, kun yö mitä ilmeisemmin ei ollut normaali ja tavallinen. Sen huomaamiseksi ei edes tarvinnut olla kovin viisas ja nokkela koira, mitä Pongodengo tietysti oli. Pongodengo nosti päänsä tyynyltä ja katsoi sängyllä makaavaa nuorta emäntäänsä. Tämä tuntui olevan ainoa, joka nukkui tänä omituisena yönä ja hänenkin unensa oli niin levotonta, että ellei myös Pongodengo olisi nukkunut vain puolinaisesti, se olisi jo moneen
Viesti Pongodelu Oli yö. Ikkunasta pilkistävä taivas loisti tähti paljouttaan ja kuu yritti kilpailla päivällä loistavan auringon kanssa. Oli hyvin kaunis talviyö. Sellaisia pääsi vain hyvin harvoin todistamaan, olihan yleinen tosiasia, että öisin ihmiset nukkuivat. Mutta nyt oli tekeillä jotain epätavallista. Oven takaa kuului koko ajan kummaa kolinaa. Ilmassa leijui aivan päätähuimaavan herkullinen tuoksu ja…